Kaikkea paitsi pullaa

Ohoh, on päässyt jotenkin kirjoittelu unohtumaan kaikkien muiden kiireiden ohella ja välillä tuntui, että eipä tässä ole mitään jännää tullut tehtyä. Mutta jotain kuitenkin:

- Valmistuin joulukuussa ihan oikeaksi Tradenomiksi! Wohoo!
- Vietin aivan ihanan joululoman Suomessa!
- Uusivuosi meni säteilevissä tunnelmissa Olkiluodolla mökkeillessä!
- Muutin uuteen, ihanaan asuntoon, jossa kämppikset osaa käyttää keittiötä ja muutenkin ottaa toisensa huomioon plus kämppä on ihanalla alueella, kotikadulta löytyy kuppiloita, tapas-paikka, kaksi supermarkettia ja toisesta päästä kaunis kanavanranta. Mahtavaa!

Töissä alkoi hommat mukavasti, lomalla taisivat kaikki ehtiä nukkumaan tarpeeksi kerrankin. Tänään rakenneltiin tyhjään näyttelytilaan muumitalo ynnämuuta muumisälää, normimeininki.

Takaisin tänne oli ihanaa tulla ja tietenkin heti ekana sunnuntaina piti päästä brunssille. Mentiin jo hyväksi todettuun paikkaan, Cafe Butteriin joka sijaitsee Prenzlauer Bergissä, buffet on valtava ja maksaa jonkun 8e. Eikä tarttenut syödä muuta sinä päivänä!

Ainoat miinukset oli liian kovaksi keitetyt kananmunat ja aivan liian pienet lautaset. Monta kertaa piti juosta santsaamaan, heh.

Ja eihän tuolla hinnalla brunssi ole mikään special occasion-juttu. Kävi nimittäin mahtavasti ja Julia tuli käymään ihan ëkstëmppörëë, joten pääsin sitten tuossa viime lauantaina testaamaan mulle uutta paikkaa, Cafe Morgenlandia, joka sijaitsee noin viiden minuutin bussiajelun tai vartin tepsuttelun päässä mun ihanasta, uudesta kotiosoitteestani. Buffet oli VIELÄ valtavampi kuin Butterissa ja valikoima kaikenmaailman levitteitä ja muita leivänpäällisiä aivan uskomattoman mielikuvituksellinen. Nam!

Ei edes yhtään haitannut, että saavuttiin paikalle vasta kolmelta iltapäivällä, ruokaa riitti vielä reilusti ja pitkään! Tilaakin oli, vaikka paikka on kuulemma usein aivan tupaten täynnä, enkä kyllä yhtään ihmettele.

Sunnuntaina tyydyttiin sitten ihan vaan kakkuun Kuchenrausch-kahvilassa Boxkiezissä. Ja valkosuklaakaakaoon, nam, ihan kuin ois voita juonut!

Nämä kaikki ihanat kuvat hesarin Kauhaa ja Rakkautta-blogin inspiroimana, koska ihan oikeesti. Kirjoitus tiivisti aika hyvin sen, mitä on itse joutunut liian monta kertaa toeamaan: joillakin on kummallinen suhtautuminen ruokaan ja varsinkin ulkona syömiseen. On ihanaa, kun asioita juhlistetaan Suomessa usein panostamalla menemällä oikein ravintolaan syömään (koska se on liian kallis hupi arkeen), mutta ensin Ranskassa ja nyt Saksassa asuttuani on huomannut, kuinka ihanaa on, kun ihmiset osaavat nauttia hyvästä ruuasta jota sadat ravintolat pienelläkin alueella tarjoavat! Ulkona syöminen on maailman parasta arjen luksusta (anteeksi kirosananen).

Berliini on aivan mieletön paikka, koska mieletöntä ruokaa saa lähestulkoon milloin vain, mistäpäin kaupunkia tahansa ja erittäin edullisesti makuunsa ja laatuunsa verrattuna. Nam nam nam! Onneks en omista vaakaa. Vielä pitäisi päästä testaamaan Berliinin ainoa Lyonilainen ravintola. Salade Lyonnaise pekonilla, krutongeilla ja uppomunalla..... Mmmmmh..