Maanantain jäljiltä jäänyt ketutuspostaus

Ulkomailla asuessa on ihanaa kun törmää asioihin, jotka on tehty hieman erilailla tai jotka ovat itselle jopa jotain aivan uutta tuttuun kotomaahan verrattuna. Mutta. Aina tulee vastaan asia tai pari, joita ei omalla järjellä ihan ymmärrä, kummallisesta ruuasta puhumattakaan. Listattakoon siis, miksi saksalaiset ovat outoja (inspired by pistaasi-kookos-piimämaitojuoma JOKA EI OLLUT HYVÄÄ!)

•   Lumeton mutta silti pitkähkö talvi tarkoittaa pitkiä pimeitä iltoja. Miksei siis panosteta kunnon katulamppuihin? Onhan kaikenmaailman valosaasteesta puhuttu, mutta jos puolijäisillä mukulakivikaduilla pitää väistellä pimeässä lätäköitä ja koirankakkoja, tulee mieleen että voisi joku insinööri vähän nostaa watteja.

•  Kummallisten makuyhdistelmien lisäksi (joka on mainio juttu kylläkin, esimerkiksi ananas-kookosjogurtti on aivan mahtavaa!) jogurttia ei myydä kotoisissa litran tetrapakkauksissa, vaan mm. kummallisen kokoisissa LASIpurkeissa. Ei isoissa lasipurkeissa, vain n. 400-500ml:n kipoissa. Joissa on pantti. Eli ensin nuo kahden annoksen kokoiset purkit pitäisi painoineen kantaa kotiin, ja sen jälkeen kauppaan takaisin, tyhjinä ja huuhdeltuina. Tehokkaasti ne kyllä sitten pääsee kierrätykseen, jos ihmiset oikeasti jaksavat tuoda ne takaisin. Mikä vika on lasinkeräyksessä jos tetrapakkaukset ei kelpaa?

•  Ne panttipullot. Täällä noudatetaan suunnilleen samaa systeemiä kuin Suomessa, limsa- ja kaljapullot viedään takaisin kauppaan, hyväjee. Mutta eihän siinä vielä kaikki! Suomessakin on systeemi, että Lidlin pullot voi palauttaa vain Lidlin kauppoihin. Muut pullot menevätkin läpi mistä piip-piip-koneesta vain. Täälläkin Lidlin panttipullot voi palauttaa vain Lidliin. Ja Neton panttipullot vain nettoon. Ja jos samassa kaupassa myydäänkin samaa olutta, kaikenkokoiset pullot eivät käy, vain samasta kaupasta pitäisi löytyä samaa tuotetta kuin minkä tyhjää pulloa on palauttamassa. Thänks.

• Normaalilla luottokortilla on ihan kusessa. Ruokakaupoissa käy vain Saksalainen kortti, kun pari kertaa jää ostokset kassalle, oppii pitämään käteistä aina mukana. Sinänsä ihan jees, mutta jos alkaa laskeskelemaan viimeisistä pennosistaan tarpeeksi rahaa tiettyihin asioihin, ei ehkä muista että eihän täällä tietenkään sitä aina saman verran samassa pullossa olevaa panttia voi hintaan sisällyttää, ehei, vaan se lukee megapienellä präntillä jossain ja hinta, jota on tottunut ajattelemaan tuotteen hintana onkin siis aina vain sisältö. Miksi?

•  Tämä nyt ehkä vain suomalaisen vinkkelistä: Hemmetin byrokratia. Ehkä sitä on itte tottunut liikaa siihen, että KAIKKI hoituu netissä kliketi-klik-klik, mutta toisaalta tuskin se Suomessakaan niin menee ilman kotimaista SOTUa ynnä muita pankkitunnuksia ja plaaplaa.

No, muuta en nyt heti keksi. Palaan asiaan (tai Suomeen!?) jos oikeasti alkaa joskus ketuttaa. Kivoja juttuja on kuitenkin sadasti enemmän. Sain joskus kommenttia siitä, että jokainen sähköpostini kuulumisista sisältää jotain ruokaan liittyvää, tämä ehkä koska ruoka on ihanaa: tänään kokkailin ekaa kertaa itse halloumia, tuli aivan sairaan hyvää!

Kaikkea paitsi pullaa

Ohoh, on päässyt jotenkin kirjoittelu unohtumaan kaikkien muiden kiireiden ohella ja välillä tuntui, että eipä tässä ole mitään jännää tullut tehtyä. Mutta jotain kuitenkin:

- Valmistuin joulukuussa ihan oikeaksi Tradenomiksi! Wohoo!
- Vietin aivan ihanan joululoman Suomessa!
- Uusivuosi meni säteilevissä tunnelmissa Olkiluodolla mökkeillessä!
- Muutin uuteen, ihanaan asuntoon, jossa kämppikset osaa käyttää keittiötä ja muutenkin ottaa toisensa huomioon plus kämppä on ihanalla alueella, kotikadulta löytyy kuppiloita, tapas-paikka, kaksi supermarkettia ja toisesta päästä kaunis kanavanranta. Mahtavaa!

Töissä alkoi hommat mukavasti, lomalla taisivat kaikki ehtiä nukkumaan tarpeeksi kerrankin. Tänään rakenneltiin tyhjään näyttelytilaan muumitalo ynnämuuta muumisälää, normimeininki.

Takaisin tänne oli ihanaa tulla ja tietenkin heti ekana sunnuntaina piti päästä brunssille. Mentiin jo hyväksi todettuun paikkaan, Cafe Butteriin joka sijaitsee Prenzlauer Bergissä, buffet on valtava ja maksaa jonkun 8e. Eikä tarttenut syödä muuta sinä päivänä!

Ainoat miinukset oli liian kovaksi keitetyt kananmunat ja aivan liian pienet lautaset. Monta kertaa piti juosta santsaamaan, heh.

Ja eihän tuolla hinnalla brunssi ole mikään special occasion-juttu. Kävi nimittäin mahtavasti ja Julia tuli käymään ihan ëkstëmppörëë, joten pääsin sitten tuossa viime lauantaina testaamaan mulle uutta paikkaa, Cafe Morgenlandia, joka sijaitsee noin viiden minuutin bussiajelun tai vartin tepsuttelun päässä mun ihanasta, uudesta kotiosoitteestani. Buffet oli VIELÄ valtavampi kuin Butterissa ja valikoima kaikenmaailman levitteitä ja muita leivänpäällisiä aivan uskomattoman mielikuvituksellinen. Nam!

Ei edes yhtään haitannut, että saavuttiin paikalle vasta kolmelta iltapäivällä, ruokaa riitti vielä reilusti ja pitkään! Tilaakin oli, vaikka paikka on kuulemma usein aivan tupaten täynnä, enkä kyllä yhtään ihmettele.

Sunnuntaina tyydyttiin sitten ihan vaan kakkuun Kuchenrausch-kahvilassa Boxkiezissä. Ja valkosuklaakaakaoon, nam, ihan kuin ois voita juonut!

Nämä kaikki ihanat kuvat hesarin Kauhaa ja Rakkautta-blogin inspiroimana, koska ihan oikeesti. Kirjoitus tiivisti aika hyvin sen, mitä on itse joutunut liian monta kertaa toeamaan: joillakin on kummallinen suhtautuminen ruokaan ja varsinkin ulkona syömiseen. On ihanaa, kun asioita juhlistetaan Suomessa usein panostamalla menemällä oikein ravintolaan syömään (koska se on liian kallis hupi arkeen), mutta ensin Ranskassa ja nyt Saksassa asuttuani on huomannut, kuinka ihanaa on, kun ihmiset osaavat nauttia hyvästä ruuasta jota sadat ravintolat pienelläkin alueella tarjoavat! Ulkona syöminen on maailman parasta arjen luksusta (anteeksi kirosananen).

Berliini on aivan mieletön paikka, koska mieletöntä ruokaa saa lähestulkoon milloin vain, mistäpäin kaupunkia tahansa ja erittäin edullisesti makuunsa ja laatuunsa verrattuna. Nam nam nam! Onneks en omista vaakaa. Vielä pitäisi päästä testaamaan Berliinin ainoa Lyonilainen ravintola. Salade Lyonnaise pekonilla, krutongeilla ja uppomunalla..... Mmmmmh..