Kivoja hommia

Yksi Berliinin parhaista puolista mitä ilmapiiriin tulee, on varmasti myönteisyys ja vapautuneisuus. Täällä tulee paljon vähemmän kieltomerkkejä vastaan. Illanviettokulttuurissa se näkyy mm. siten, että tupakointi on yhä osassa baareista sallittua, alkoholin myynnissä ei ole aikarajaa ja baarit ja klubit menevät yleensä kiinni sitten, kun suurin osa ihmisistä on lähtenyt, ei kello 3.59. Työntekijöille tuo saattaa olla  hieman raskasta, mutta kaippa he sen tietävät kun sinne töihin menevät. Ruokaakin saa mihin aikaan päivästä tai yöstä tahansa.
Julkinen liikennekin kulkee lauantai- ja sunnuntaiöiden läpi, eli ei tarvitse edes myöhäsiestä kotiintulosta stressata. kaippa ne tämän takia Berliiniä hedonistien pääkaupungisksi joskus kutsuu. Mikä parasta, kaikesta tästä huolimatta örvelökänniääliöitä täällä näkee oikesti erittäin harvoin, toisin kuin öhm, no, asuin joskus Lahdessa. Yök. Ettäs tiedät, Räsänen.

Jos illalla mielii oluselle, valinnanvaraa paikoista löytyy aika roimasti. Yleensä myös jokaisessa paikassa on jotain hieman erikoista tai juuri sille paikalle ominaista, vaikka suurin osa kuppiloista onkin yleisilmeeltään "likaisia" ja erittäin Berliiniläisiä. Yksi mun lemppareista on Madame Claude's, jossa omana jipponaan huonekalut on nurinkurin (on siellä muutama oikeinpäinkin oleva)

Madame Claude's - tämä kuva ei ole nurinkurin

Auralla tais olla noita lasitiiliä ainakin pari?

Oltiin taas tällä viikolla Mobile Kinossa, tällä kertaa he ovat aloittaneet sarjan nimeltä "Contoversial Cinema" ja elokuvana oli Todd Solondzin Happiness (1998). Leffa oli niin  hyvä, ettei yhtään tuntunut kestävän yli kahta tuntia. Enää ei tietenkään noita elokuvia ulkona tarkene katsella, joten tällä kertaa oli paikkana Naherholung Sternchen, pieni baarinoloinen tila, jonne screeni ja katsomo oli aseteltu. Innolla odotan seuraavaa näytöstä! Leffat on yhä ilmaisia, mutta jrjestäjät pyytävät yleensä esityksen jälkeen hieman tippiä. Ja kalja on normaalia kalliimpaa. Kyllä, leffassa saa juoda kaljaa ja polttaa tupakkaa. Oikeissa leffateattereissa saa vain kaljaa.

Kannatti olla ajoissa, päästiin eturiviin!

Pari viikkoa sitten piti sanoa hyvästit yhdelle työkaverille ja päätettiin tehdä jotain hauskaa. Niinpä varasimme illaksi hohtominigolfin! Veikeetä. Rata oli jaettu neljään eri huoneeseen, joista jokaisella oli oma ilmeensä. Aika avaruustunnelmissa sitä kyllä oltiin joka tapauksessa.

Elina ja Herman tuli kylään!

Oppari alkaa olla aika valmis, tosin nyt on ehkä pahin stressivaihe päällä (sinä, joka opparin kirjoituksesta vasta haavelielt, ÄLÄ kuvittele voivasi kirjoittaa sitä työnteon ohella jos työpaikka ei satu olemaan opparisi aihe. Tai Berliinissä. Täällä on liikaa muutakin tekemistä).