maanantai 24. syyskuuta 2012

Parasta Berliinin sunnuntai-iltapäivissä


Moro. Join limsaa.

…on ehdottomasti ulkokirppikset. Näitä järjestellään vielä joka viikonloppu, mutta kohta tahti varmaan hidastuu kun lämpömittarin lukemat jäävät +15C:n alapuolelle päivisinkin. Talvi tulee, yök.
Mutta talvea varten voi koittaa löytää lämmikettä tuolta kirppareilta! Viikko sitten oli vielä reilusti yli +20C, tuli ihan kuuma auringonpaisteessa kirppariväentungoksessa.

Nowkoelln-kirppari järjestetään noin kolmen viikon välein idyllisen Maybachuferin varressa
Viikko sitten oli vielä niin kuuma, että sai heittää takin laukun hihnaan roikkumaan!
Tietysti aikaisin sunnuntaiaamuna ylösnouseminen ei aina ole ihan itsestäänselvyys, mutta tähän mennessä oon kyllä yllättävän hyvin suoriutunut siinä. Ruuanhimo voi olla yks osatekijä siinä. Tai se, että herää joka tapauksessa puoli kahdeksalta, kun jompikumpi kämppiksistä kömpii kotiin klubilta. Jos en itte ole ollut niiden mukana…

Prinzessinengärten-puutarhaa ja kirpparia. ja aurinkoa!
Eilen ensin suunnattiin Moritzplatsille Kreuzboegen-kirppikselle, joka aina sillointällöin järjestetään. Myyjinä oli enimmäkseen ihan tavallisia tyyppejä myymässä vanhoja vaatteitaan, mutta aina mukaan mahtuu muutama taiteilija ja korujen valmistaja ynnä muuta. Melkein löysin jo kauan metsästämäni dia-korvikset, mutta kojussa olikin vain dia-kaulakoruja ja myyjä pahoitteli, ettei ollut tällä kertaa noita himoitsemiani killuttimia. Byhyy!
Yrttejä voi vissiinkin myös ostaa messiin.




Kirpparipaikka oli sinänsä tosi mielenkiintoinen, siellä oli jos vaikka minkälaista viljelmää ja (erittäin pahanhajuisia) lannoitteita muhimassa isoissa kanistereissa, tontti on kaupungin omistama ja ihmiset ovat sen ilmeisesti omin päin ottaneet viljelykäyttöön. Nyt tosin siihen meinataan ilmeisesti alkaa rakentaa jotain uutta, kuten niin monelle ns. hylätylle, omin päin käyttöön otetulle tontille on täällä lähivuosina käynyt.




Kadulta löytyi kaappi, jonka olisi saanut ottaa mukaansa ("zu verschenken"). Erinäisiin huonekaluihin törmää kaduilla aika usein, varsinkin kuun lopussa ja alussa... Hanna löysi kaapista hienoa paperia ja kivan levähdyspaikan.

Ei ollut vielä liian kylmä kesämekolle.




torstai 6. syyskuuta 2012

Töitä!

Jeps, tulin tänne siis töiden perässä. Tai no, sillä verukkeella, että satuin saamaan mielettömän mielenkiintoisen työharjoittelupaikan vuodeksi Suomen Saksan-instituutista!

Vaikka tietenkin ekat viikot meni aikalailla hukassa ollessa ja väsyneenä, nyt alkaa olla kuviot suht selviä töissäkin. Hommaa riittää jos vaikka minkälaista ja mikä parasta, itse saa pitkälle vaikuttaa siihen, millaisissa projekteissa ja tapahtumissa on mukana. Työkaverit on aika ihania ja muutoinkin on erittäin viihtyisää ja tärkeimpänä; kivaa tulla töihin joka päivä!

Eilen oli kauden ensimmäisen näyttelyn avajaiset ja aikamoinen näyttely onkin (Pekka ja Teija Isorättyä, "Untergrund").
Maanantaina näytti tältä...
...tiistain olin flunssassa kotona, joka ärsytti, koska olisin halunnut nähdä kuinka nuo juurakot koottiin näyttämään tältä:

Aika hienot, täytyy sanoa.
Hirven ja hevosen lisäksi näyttelytilaa vartioi Bäribel, joka silloin tällöin kävelee pylvästä ympäri.
Avajaisohjelma oli tälläkertaa myös oikein räikeä, viihdykkeestä vastasi Isorättyä Swingers & Martti Kaartinen Swing Trash Orchestra. Siinä vaiheessa kun itse ehdin pihalle, Mimosa Pale pyöri terassilla kakussa uimapuku päällä.

Ens viikolla alkaa sitten vissiin vähän totisempien hommien suunnittelu. Vieläkään en tykkää puhua saksalaisten kanssa puhelimessa, kun ei niiden puheesta saa koskaan selvää ja pelkään koko ajan sanovani jotain hirveän epäkohteliasta (teitittely ja sie/er/sein/seine/seinem/ihr/ihren/Ihnen ei vaan taho iskostua mieleen...).

Flunssatukkoiset aivot ei nyt jaksa ajatella enempää.